Ulla-Maija Rouhiaisen ope-blogi

matkailun oppimispäiväkirja


Jätä kommentti

Arppeanumin tieteellistä esineistöä

???????????????????????????????Lääketieteellistä opetusmateriaalia. Professori Arvo Ylppö kehitti lasten terveydenhoitoa Suomessa ja lääkäreiden opetusmateriaali oli realistista. Ylää olevassa kuvassa on ” Ylpön lapsia”, vauvojen kasvoja, joissa näkyy yleisiä lastentauteja. Tuhkarokko on edelleen maailman tappavin tauti, suomalaislapset rokotetaan rokkoja ja vaarallisimpia tauteja vastaan.ylponlapset_txtAlla oleva juttu (toimittelin sitä vähän) oli eniten luettu artikkeli viime kesänä BBC:n verkkosivuilla. Monet matkailijat olivat entistä kiinnostuneempia Suomen äitiyshuollosta, lastenhoidosta ja lapsilisistä.

”Why Finnish babies sleep in cardboard boxes?

Helena Lee, BBC News, June 2013

For 75 years, Finland’s expectant mothers have been given a box by the state. It’s like a starter kit of clothes, sheets and toys that can even be used as a bed. And some say it helped Finland achieve one of the world’s lowest infant mortality rates.

It’s a tradition that dates back to the 1930s and it’s designed to give all children in Finland, no matter what background they’re from, an equal start in life.

The maternity package – a gift from the government – is available to all expectant mothers.

It contains bodysuits, a sleeping bag, outdoor gear, bathing products for the baby, as well as nappies, bedding and a small mattress.

With the mattress in the bottom, the box becomes a baby’s first bed. Many children, from all social backgrounds, have their first naps within the safety of the box’s four cardboard walls.

Mothers have a choice between taking the box, or a cash grant, currently set at 140 euros, but 95% opt for the box as it’s worth much more.

The tradition dates back to 1938. To begin with, the scheme was only available to families on low incomes, but that changed in 1949.

”Not only was it offered to all mothers-to-be but new legislation meant in order to get the grant, or maternity box, they had to visit a doctor or municipal pre-natal clinic before their fourth month of pregnancy,” says Heidi Liesivesi, who works at Kela – the Social Insurance Institution of Finland.

So the box provided mothers with what they needed to look after their baby, but it also helped steer pregnant women into the arms of the doctors and nurses of Finland’s nascent welfare state.

In the 1930s Finland was a poor country and infant mortality was high – 65 out of 1,000 babies died. But the figures improved rapidly in the decades that followed.

Mika Gissler, a professor at the National Institute for Health and Welfare in Helsinki, gives several reasons for this – the maternity box and pre-natal care for all women in the 1940s, followed in the 60s by a national health insurance system and the central hospital network.

During World War II, flannel and plain-weave cotton were needed by the Defence Ministry, so some of the material was replaced by paper bed sheets and swaddling cloth.

The 50s saw an increase in the number of ready-made clothes, and in the 60s and 70s these began to be made from new stretchy fabrics.

In 1968 a sleeping bag appeared, and the following year disposable nappies featured for the first time.

Not for long. At the turn of the century, the cloth nappies were back in and the disposable variety were out, having fallen out of favour on environmental grounds.

Encouraging good parenting has been part of the maternity box policy all along.

”Babies used to sleep in the same bed as their parents and it was recommended that they stop,” says Panu Pulma, professor in Finnish and Nordic History at the University of Helsinki. ”Including the box as a bed meant people started to let their babies sleep separately from them.”

At a certain point, baby bottles and dummies were removed to promote breastfeeding.

”One of the main goals of the whole system was to get women to breastfeed more,” Pulma says. And, he adds, ”It’s happened.”

He also thinks including a picture book has had a positive effect, encouraging children to handle books, and, one day, to read.

And in addition to all this, Pulma says, the box is a symbol. A symbol of the idea of equality, and of the importance of children.

”There was a recent report saying that Finnish mums are the happiest in the world, and the box was one thing that came to my mind. We are very well taken care of, even now when some public services have been cut down a little,” she says.

  • 1938: Finnish Maternity Grants Act introduced – two-thirds of women giving birth that year eligible for cash grant, maternity pack or mixture of the two
  • Pack could be used as a cot as poorest homes didn’t always have a clean place for baby to sleep
  • 1940s: Despite wartime shortages, scheme continued as many Finns lost homes in bombings and evacuations
  • 1942-6: Paper replaced fabric for items such as swaddling wraps and mother’s bedsheet
  • 1949: Income testing removed, pack offered to all mothers in Finland – if they had prenatal health checks (1953 pack pictured above)
  • 1957: Fabrics and sewing materials completely replaced with ready-made garments
  • 1969: Disposable nappies added to the pack
  • 1970s: With more women in work, easy-to-wash stretch cotton and colourful patterns replace white non-stretch garments
  • 2006: Cloth nappies reintroduced, bottle left out to encourage breastfeeding

Would you put your baby or toddler outside in the freezing cold for their lunchtime nap? Most Nordic parents wouldn’t give it a second thought. For them it’s part of their daily routine.

”Especially in the winter when there’s lots of diseases going around… the kids seem healthier.”

Hulluudesta Arppeanumin museossa:

Mielisairanhoidon historia osoittaa kuinka hulluus on ollut pelottava tauti ja mielenterveyshoito on ollut hyvin alkeellista ja julmaa.

???????????????????????????????”Hullun arkussa” rauhotettiin levottomia potilaita. ???????????????????????????????Nahkainen pakkopaita esti käsien liikuttelun:

???????????????????????????????Arppeanum suljetaan ensi vuonna ja suurin osa kokoelmista siirretään varastoon. Osa esineistöä tulee esille Yliopiston päärakennukseen ja Helsingin yliopiston muihin tiloihin.

Mainokset


Jätä kommentti

aatelisto,papisto,porvaristo,talonpojat ja opiskelijat

Tosi sateinen ja pimeä aamu, klo 08.15 lähdimme Asematunnelin kautta puikkelehtien kohti Porthanian aulaa, jossa ihmettelimme Aarne Ervin arkkitehtuuria ja kuuluisia portaita:

???????????????????????????????Monet valokuvasivat

porthania_elina_ailaElinalla oli ammattilaisen välineet, Aila ihmettelee tuloksia.

???????????????????????????????Sara oli ostanut uudet kumisaappaat, ne olivat tarpeen kun marssimme Valtioneuvoston linnan taakse kohti Ritarihuonetta.

Siellä odotti amanuenssi Gunilla Peräsalo, joka opasti meitä ja perehdytti (Ruotsin) Suomen aatelin asioihin.

???????????????????????????????Pääsimme ala-aulasta rautaporttien läpi tasanteelle, jossa oli

???????????????????????????????Ruotsin kuninkaan Kustaa II Adolfin rintakuva. Kuten muistamme, hän johti Ruotsin suurvallaksi tappelemalla suomalaisten Hakkapeliittojen avustamana 30-vuotisessa sodassa (Topelius:Välskärin kertomuksia). Kustaan kuva on Ritarihuoneella muistuttamassa hänen merkityksestään aatelissäädyn vakiinnuttamisesta Ruotsin kuningaskunnassa. Sotien aikana monet tavalliset miehet ansioituivat taiseteluissa ja heidät palkittiin läänityksillä (maaomaisuudella) ja arvonimillä.

???????????????????????????????Mirjami ja Katja Ritarihuoneen johtokunnan huoneessa.

???????????????????????????????Pääsalissa Gunilla kertoi aatelissäädyn toiminnasta ja merkityksessä sääty-yhteiskunnassa. Hänen kädessään on kolmen vuoden välein ilmestyvä Aateliskalenteri, jossa elossa olevat aateliset luetellaan säätynsä mukaisessa järjestyksessä. Ruhtinaat, kreivit ja vapaaherrat ovat arvojärjestyksessä esillä myös Ritarihuoneen seinien vaakunoiden rivistöissä. Ruhtinaita Suomessa edustaa vain venäläisen Menshikov-suvun vaakuna. Aateluus periytyy miespuolisten jälkeläisten kautta, sammuneiden sukujen vaakunoiden alla olevaan nimitauluun on merkitty risti.???????????????????????????????Seinillä on monta tuttua nimeä:

???????????????????????????????   ???????????????????????????????

Möllersvärd-nimestä tulee mieleen romanssi Aleksanteri I:n ja  aatelisneito Ulla Möllesvärdin välillä, lukekaapa tämä ja saatte samalla lisätietoa 200-vuotta sitten järjestettyjen Porvoon valtiopäivien tunnelmista:http://www.porvoo.fi/fi/palvelut/ymparisto_ja_luonto/puistot_viheralueet_metsat/porvoon_kansallinen_kaupunkipuisto/nasinmaki/nasin_hautausmaa/keita_taalla_lepaa/ulrika_mollersvard

Soisalon-Soininen on suomalainen aatelissuku ja suvun kaksi jäsentä ovat matkailuelinkeinon palveluksessa: Tuovi Soisalon-Soininen on legendaarinen matkailun opettaja Haaga-Heliassa Porvoossa ja hänen veljensä toimii matkailualalla ohjelmapalveluyrittäjänä.

???????????????????????????????Tässä on toinen tärkeä valtiopäiväkuva – näitä muistettavia autonomianaikuisia valtiopäiviä on siis kahdet:

  • Porvoon valtiopäivät 1809, jolloin Aleksanteri I liitti Suomen alueen Venäjän keisarikuntaan ja antoi Suomelle autonomisen aseman.
  • Helsingissä kymmenien vuosien tauon jälkeen 1863-1864  järjestetyt valtiopäivät, jolloin Aleksanteri II antoi määräyksen toteuttaa useita uudistuksia Suomen hallinnossa. Suomessa juhlittiin tänä vuonna säännöllisen valtiopäivätoiminnan 150-vuotismerkkipäivää.

Yllä oleva maalaus on vuoden 1867 valtiopäivistä. Keskellä on keisari Aleksanteri II ja suuriruhtinaat eli kruununprinssit ja  heidän ympärillään maan kaikki tärkeät henkilöt.

Lähdimme Ritarihuoneelta sateeseen, kävimme Tuomiokirkossa

???????????????????????????????Senaatintorille pystytettiin joulukuusta ja joku oli nosturissa kuvaamassa meitä, kun opiskelimme tuulessa Tuomiokirkon portailla. Kaikki osaavat nyt Senaatintorin rakennukset – Aleksanteri I rakennutti, Carl Ludwig Engel suunnitteli ja valvoi:

  • Nikolainkirkko (Tuomiokirkko)
  • Aleksanterin yliopisto (Helsingin yliopisto)
  • Yliopiston kirjasto (Kansalliskirjasto)
  • Senaatti (Valtioneuvoston linna)

???????????????????????????????Kiseleffin talossa pidimme sadetta. Talossa on hienoja liikkeitä.

Lähdimme lopuksi mielenkiintoiselle kierrokselle Kansallisarkistoon ja Arppeanum-yliopistomuseoon. Teen niistä eri jutut.


Jätä kommentti

arkista arkeologiaa

kymmenenvuosituhattaKiva kirja: Ojanen Eero, Jalonen Olli: Kymmenen vuosituhatta, Atena 2011.Hinta Rosebudissa 6 euroa. Kirjassa jokainen vuosituhat on kuvattu ihmisten kautta kahden sivun kertomuksena. http://www.atena.fi/kirjat/kirja/381

”Erikoista tässä historiankirjoituksessa on, että liikkeelle lähdetään 2000-luvulta ja edetään vuosisata kerrallaan 10 000 vuotta taaksepäin.

Kirja koostuu sadasta kertomuksesta, joiden kertojina puhuvat kunkin ajan ihmiset: piispa Henrikin kyytipoika, Huhta-kuningas tai syyllisenkatsoja. Tuhannen vuoden välein pysähdytään hengähtämään ja tasaamaan ajatuksia ajan juoksusta.

Unenomaiset, tunnelmalliset ja yksityiskohtaiset kertomukset näyttävät, miten ihmiset ovat eläneet, miehet ja naiset suhtautuneet toisiinsa ja eri-ikäiset kokeneet naapuriheimojen läheisyyden tai kylmenevän sään.”

SAMSUNGRichard oli liittänyt mielenkiintoisen jutun Facebookiin: http://www.medievalists.net/2013/11/22/grave-of-12th-century-warrior-discovered-in-finland/

”Metal detectors in the southern municipality of Janakkala were exploring a field when they came across a spear tip and an axe blade. After some digging, they discovered a broken sword and called in archaeologists from the National Board of Antiquities. The archaeologists continued the dig and found the well-preserved remains of a large man (180 cm or nearly 6 feet tall).

They also found two swords, one  that dates from  the Viking-era (800-1050 AD) and another that date from between 1050-1150 AD.”

miekatNämä miekat ovat Kansallismuseosta. Merkillistä miten ihminen osaa tehdä näitä tappovälineitä. Kokeilkaapa joskus pitää rynnäkkökivääriä käsissänne. Sen painossa on voimaa ja valtaa, se antaa pojalle puheenvuoron ja kaikki kuuntelevat.


Jätä kommentti

Kallion kukkia

a_kallionkirkonruusuja3

Hakaniemi (Siltasaari), Kallio, Sörnäinen ovat saaneet viime vuosina mainetta trendikkäinä kaupunginosina. Kaupunginosien historiaan liittyy tärkeä osa Suomen historiaa: työväenluokan poliittista voimaa ja tappioita, lakkoja, taistelulauluja ja punalippuja Hakanimen torilla, ammattiyhdistysliikkeen ja sosiaalidemokraattien päämajat, 1990-luvulla kaatuneet punapääoman liiketoiminnan merkkirakennukset: Kansa, STS-Pankki, Elanto, OTK. Nyt vanhoista tehtaista on tehty kulttuurilaitoksia ja toimistoja.

tyovaentalo_vitriiniTyöväentalon tarina: http://www.paasitorni.fi/paasitorni/historia. Taloa on haettu liitettäväksi  UNESCO:n maailmanperintölistalle merkittävänä ja hyvin säilytettynä työväenliikkeen muistomerkkinä.

tyovaentalo_portaikkoTyöväentalo on edelleen Helsingin Työväenyhdistyksen omistuksessa, yhdistys on saneerannut talon ja siinä on toiminut vuodesta 2012 Hotelli Paasitorni . Tässä hauska video: http://www.paasitorni.fi/. Portaikon, ravintoloiden ja kokoustilojen koristelu on alkuperäistä jugendia.

tyovaentalo_kirvesKoristeaiheina on arkisia työkaluja. (Nykyaikaisen talon koristuksia olisivat varmaankin tietokoneet ja taloelementit.)

tyovaentalo2Työväentalosta on komeat näkymät kaikkiin suuntiin.  Tästä kuvasta voi huomata, kuinka Finlandiatalo on pikkuhiljaa jäämässä uusien radanvarren talojen taakse.

tyovaentaloJoku oli kiivennyt salaa tornin huipulle.

strandKävimme Strand Hiltonin aulassa tutkimassa korkeatasoisen hotellin pintamateriaaleja. Minulla on muistikuva, että kaunis graniitti on tuotu Lapista jostain pienestä ainutkertaisesta kiviesiintymästä. Yritän kaivaa tiedon jostain. Tässä tietoja, ei paljon historiaa, mutta tasalaatuista Hiltonin brandia. http://hiltonnordics.com/fin/Helsinki_Strand_Hotel/HELHIHI

a_hakaniemenhallimuikunmati_130Hakaniemen tori ja Hakaniemen Kauppahalli ovat tavallisen kansan ja herkkujen asiantuntijoiden paikkoja. Nyt on parhaillaan muikun kutuaika ja muikun mäti maksaa 140 euroa kilolta.

a_hakaniemenhalli_kalatTutustu kaloihin ja kalastukseen – kaikki ruoka kiinnostaa matkailijoita ja Suomessa voimme suositella sesongin puhdasta lähiruokaa. Kala on suosittua ruokaa.  Kalastukseen liittyy suuria ongelmia maailmanlaajuisesti. Itämeren kalastuskiintiöt rajoittavat luonnonlohen kalastamista. Norjan kassilohi (tai Suomen) on yhtä hyvää, jos se on kasvatettu ympäristövastuullisesti. Kuhaa, siikaa, haukea, madetta, ja ah! silakkaa!

???????????????????????????????Tässä Stadian opiskelijoiden luomuksia Silakkamarkkinoilla.

a_hakaniemenhalli_ydinluutYdinluita hallista soppaan tai kivalle koiralle viikonloppuaarteeksi, hinta alle 4 euroa.

a_hakaniemenhallialushousutHallin yläkerassa myydään kaikenlaisia tavaroita. Kunnollisia alushousuja ja laamapaitoja.

a_hakaniemenhallimuottejapiparimuotteja, leivonta-astioita. Minä teen piparit veitsellä. Suosin karttoja, varsinkin Suomipiparit ovat hienoja.

a_hakaniemenhallilangatKäsinvärjättyjä ja kehrättyjäa villalankoja.

a_hakaniemenhallielaimetNämä elukat kantavat huolta joulumarkkinoista. Olisipa turisteja tarpeeksi… Olisipa oppaita, jotka toisivat turistit ostoksille…

Sitten oli safkiksen vuoro ja puolen päivän aikaan kiipesimme Kallion kirkolle.

a_aurinkokallionkirkossaAurinko tuli esiin pilven takaa ja loisti hetken syysviistoon alttarilta. Lisätietoa Kallion kirkosta: http://www.helsinginseurakunnat.fi/seurakunnat/kallio.html#.

Jari Sarasvuo näköjään saarnaa kirkossa 25.11. klo 19.00. (Tulee mieleen toimittaja Hannu Taanilan saarnat… siinä vasta rohkea saarnamies oli, tämä Sarasvuo on siinä katsannossa pelkkä julkku.).

Kallion seurakunta on saanut julkisuutta samaa sukupuolta edustavien pariskuntien vihkimisistä. Kun opas kertoo aremmista asioista, esimerkiksi seksuaalisista vähemmistöistä, uskontokunnista, vammaisista, poliittisista oikeuksista, kansallisuuksista ja kulttuurieroista tms. kannattaa olla mahdollisimman neutraali ja välttää varsinkin vitsejä. Samassa ryhmässä voi olla yhtä aikaa esimerkiksi homoseksuaaleja, homoseksuaalien hyväksyjiä ja täysin homovastaisia henkilöitä.

a_kallionkirkkoopiskNykyään myös luterilaisissa kirkoissa sytytetään kynttilöitä, rukouksen tai muistelemisen tai minkä tahansa meditaation merkiksi. Matkailijat sytyttävät Helsingin suosituimmassa, Temppeliaukion kirkossa kesäkaudella päivittän satoja tuikkuja.

a_kalloonkirkonruusujaKirkon yksityiskohtiin kuuluu paljon erilaisia ruusuaiheita, mitäkökähän tyylisuuntaa nämä edustavat?

a_kallionkirkonhaudJa vainajien muistolaattoja, kirkon sisällä molemmilla seinustoilla. Laattaseinän edessä on kivipaasi, jonka päälle omaiset voivat tuoda kukkia.

a_karhupuistoKalliossa Karhupuistossa jotkut ottavat elämän rennosti torstai-iltapäivisin. Omaperäiset kaupunginosat ovat matkailukohteita. Kaikissa suurkaupungeissa on ”tavallisten” ihmisten kaupunginosia, jotka poikkeavat ”turistipaikoista”. Kallion on Helsingin keskustassa sijaitseva kiinnostava ja omaleimainen alue.

a_sammalpuuKaupungin luonto on ihmisissä ja puistoissa.

a_muuntajataidettaTaidetta on kiinnitetty muuntajakaappeihin.

a_panampulmuFelminginkadulla on monia kiinnostavia kirppareita ja vintage-kauppoja. Tässä Pan Am, legendaarisen amerikkalaisen lentoyhtiön logoa on kopioitu baarin ulkomainontaan. Minulla olisi aitoa Pan Am- kamaa heille näyteikkunaan.

a_arlasaunaSitten menimma Arlan saunaan, tapasimme omistaja Kimmo Helistönkin. Tässä tietoa hänestä:http://fi.wikipedia.org/wiki/Kimmo_Helist%C3%B6

a_arla_alastonArlan saunan lauteilla tapasimme taidekoulun projektihenkilön karvahatussa ja pyyhkeessä, lei kaulassa. Hän leikki olevansa Kekkonen ja opetteli vuorosanojaan. (vääränlainen karvahattu.)

a_hurstinvalintaHurstin Valinta jakoi köyhille ruokaa Helsinginkadulla.

a_vaasankatuSitten käännyimme Vaasankadulle ja tapasimme paikallisoppaan nimeltä Jäbä:

a_jabaHän kertoi yhtä ja toista

a_jabagirlaja me kuuntelimme, koska tiesimme, että hän tarkoitti mitä sanoi ja tiesi mistä puhui.

Mutta hänen asenteensa paikallisen etnisen ravintoloitsijan mainoskampanjaa kohtaan oli kohtaan oli tyly: ”Älä sinä kuule jakele niitä s:n lappujas pitkin katuja. Oon jo kerran sinut pieksänyt samasta asiasta.”

a_kustaavaasVaasankadun Kustaalta oli tippunut A. Kadun varrella on hieromalaitoksia. Punaisia lyhtyjä ei ollut havaittavissa, vain nuhruisia ikkunoita verhot kiinni. Opiskelijat tiesivät kertoa, että sunnuntaiaamuisin kadulla haisee pahalle.

a_kuvataideakatpihaPäätimme kierroksen Kuvataideakatemian näyttelyyn. Lähdin menemään iltaduuniin ja Hämeentiellä loisti keltainen talo.

a_hameentie


Jätä kommentti

Sateella suunnitellaan suorimmat reitit

On November the 12th in the morning the students visited Fazer. They enjoyed Swedish and a lot of sweets.

In the afternoon we met at the Central Railway Station in Helsinki to proceed with our training to guide in Helsinki. When stepping out of the Station we noticed that there was a very heavy rain.

– What does a guide do in a situation like this?

– She ( sometimes he, too) adapts the Plan B.

The guide would do the same tour but avoid the rain.  This is because the clients then later can not complain and claim back their money, because they have got all what they paid for and even the rain on top of it. When facing a Force Major– case, a storm or any other big incident then the situation has to be evaluated differently.  But a little rain makes a tour only more memorable.

And that´s what we did, we did not skip anything but the Senate Square that was our main target, but we enjoyed the Helsinki City Museum on Sofiankatu and learned a lot more of The Senate Square and Helsinki.

On the Railways Station square we got a little wet because we just could not let Aleksis Kivi sit alone there in the rain. We went to greet him and he gave us a miserable but lovely autumn poem in return:

mi_ikavyysIkävyys

Mi ikävyys,

mi hämäryys sieluni ympär

kuin syksy-iltanen autiol maall?

Turha vaiva täällä,

turha onpi taistelo

ja kaikkisuus mailman, turha!

En taivasta

mä tahdo, en yötä Gehennan,

enp’ enään neitosta syliini suo.

Osani vaan olkoon:

tietämisen tuskast pois,

kaik’ äänetön tyhjyys olkoon.

No, ystävät!

Teit’ kerranpa viimeisen pyydän,

oi! kuulkaat mitä nyt anelen teilt:

Tuonen-tupa tehkäät

poijan tämän asunnoks;

hän kätköhön mullan astuu.

Mun hautani

nyt kaivakaat halavain suojaan

ja peitol mustal se peittäkäät taas,

sitten ainiaksi

kartanostain poistukaat;

mä rauhassa maata tahdon.

Ja kumpua

ei haudallein kohokoon koskaan,

vaan multa kedoksi kamartukoon,

ettei kenkään tiedä,

että lepokammioin

on halavan himmeän alla.

(Kanervala, 1866)

ateneum

Ateneum on Suomen kansallisgalleria, jossa esillä pysyvässä näyttelyssä ovat kaikille tutut kansalliset maalaukset ja veistokset. Teemme erikseen kierroksen Ateneumissa in English.

ateneum_jarvenlumoOn out tour in Ateneum we shall learn more of the artist families who lived in the Lake Tuusulanjärvi area in the begnning of the 20th century. The families were; Aho and Soldan-Brofeldt, Eero Järnefelt, Pekka Halonen and Sibelius and they had a lot of interesting visitors. The smallest house in the Tuusulanjärvi area still existing in is the little cottage of Albert Stenvall, the brother of Aleksis Kivi. This is the place where Aleksis Kivi died and then he was  buried in the Tuusula cemetery.

kiven_hautaAleksis Kivi´s grave in the Tuusula cemetery is not under the weeping willow as he wished. But at least they planted a willow behind his statue in the Railway Station Square-  and just a secret for your eyes only: Usually every spring there is a birds nestin his hand that is hanging at the back of the chair of the statue at the shelter of the willow tree.

ateneum_theodoraSisällä Ateneumin kahvilassa on hienoja taideteoksia, tässä kopio Ravennan katedraalissa olevasta mosaiikista, jossa esiintyy Bysantin keisarinna Teodora  seurueineen.  Muistuttakaa, niin kerron lisää Teodorasta, hän aloitti uransa sirkuksessa.

Huomasimme Keskuskadulla olevan Alexander Penrosen mosaiikin,

Lähde ja lisätietoja : http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/keskusta/rakentaminen/ydinkeskusta

akateeminen

Alvar Aaltoa taas: Akateeminen kirjakauppa.

Ja sitten olikin melkein joulu: Kankurin tuvassa Pohjoisesplanadilla on alakerrassa ainainen joulu ja yläkerrassa juhlitaan muumeja.

joulu_koristeita_opis

Verna ja Anniina Winter Wonderlandissa Kankurin tuvan joululuolassa.

joulu_koristeita_opis2Elina ja Aila, ihania joulutyttöjä.

joulu_koristeita_opis_kirjaKaari Utrio ja Kai Linnilä ova julkaisseet kirjan Finnish Christmas. Anniina opiskelee.

joulu_koristeita_opis3Meri ja Mirjami – tip-tap-tip-tap.

joulu_koristeita_opis4Taru on tuleva jouluopas.

muumitKomm ihåg att läsa Tove Janssons Mumin böckerna också på svenska.

iittala Pohjoisespalla ovat esillä Suomen tärkeimmät brandit, tässä Iittalan jouluikkuna.

havis_amandaHavis Amanda saa vuoden mittaan monta suihkua niskaansa, nyt vihmoi marraskuun sade ja tuuli oli voimakas lounainen.

jugendsaliJugend-salissa kaikki on jugendia eli art noveauta. Nykyään täällä on Aschanin kahvila ja täältä pääseekin suoraan Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimistoon. Sieltä opas voi hakea –  mitä? Ja kysyä vaikka mitä.

kaivari_kuva

Menimme sateelta suojaan Helsingin kaupunginmuseoon ja tutustuimme Hulluna Helsinki – näyttelyyn: http://www.hel.fi/hki/museo/fi/Museot+ja+n_yttelyt/Kaupunginmuseo. Tässä kuva hienosta piirroskartasta vuodelta 1952.

takiainenKaupunginmuseon toisessa kerroksessa on erillinen jugend-näyttely, Tämä ohdakkeen kuva on sieltä – jugend-tyylissä käytetään paljon luonto-aiheita.

Kaupungintalo oli kiinni, koska Namibian presidentti oli virallisella vierailulla Helsingissä ja tarvitsi taloa enemmän kuin me. Kaupungintalon lipputangoissa huomaat usein eri maiden lippuja – ne juhlistavat kulloisenkin maan virallista vierailua.  Kysy Kaupungintalon vakseilta mitä juhlitaan kulloinkin, jos et muualta saa selvää. Heille voi myös soittaa: 09 3101691.

Kaupunginmuseossa on esineitä vuoden 1918 sodan ajalta.

winchester

winchester_txt

Tällä sodalla on monta nimeä riippuen millaisessa poliittisessa tai historiallisessa yhteydessä asia mainitaan. Punaiset ja valkoiset taistelivat keskenään: Vapaussodassa, Sisällissodassa, Punakapinassa, Luokkasodassa, vuoden 1918-tapahtumissa jne. Englanniksi opas voi käyttää termia The Interior War.

yliopisto_opisTässä hieno luokkakuva tulevista akateemikoista Helsingin yliopiston juhlasalin kateederilla. Yliopiston juhlasali on ennen kaikkea akateeminen tila, mutta se oli ennen Finlandiatalon valmistumista 1970-luvulla kirkkosalien lisäksi ainoa suuri ja juhlava tila, johon mahtui kokonainen sinfoniaorkesteri ja yleisö, suuremmat seminaarit ja kokoontumiset. Jean Sibelius johti täällä Helsingin kaupunginorkesteria useita kertoja ja myös hänen viimeinen julkinen esiintymisensä oli Juhlasalissa. Siellä soitettiin silloin Andante Festivo: http://www.youtube.com/watch?v=7VRw9N9OlPo

yliopisto_seinämaalEdelleen Helsingin yliopiston juhlasalissa: Mikä tapahtuma on menossa tässä seinämaalauksessa?

kaisa_kirjastoLopetimme opasopiskelukierroksemme uudessa Yliopiston kirjastossa. Myös ei-akateemiset voivat lainata kirjoja tai muuta materiaalia.  Kaisatalossa on myös kahvila ja kivoja taideteoksia.

kaisa_kirjasto_digi

Kaisakirjasto on huippudigitaalinen. Oppi- ja kurssikirjojen julkaisemista pelkästään sähköisessä muodossa pidetään jo järkevänä, puuta ja paperia säästyy, kirjaston lainausjonot loppuvat, sähköisten kirjojen tietoja on helppo päivittää – tietoja on helppo muuttaa – jopa niin helppo, että jonain päivänä verkossa voi olla web master, joka päättää mikä on tietoa ja mikä ei… Historia tuntee kirjarovioita ja väärän tiedon levittäjät, esimerkiksi Kopernikus ja Galilei joutuivat tekemään kompromisseja, kun kirkko ei hyväksynyt heidän tietoaan maailmankaikkeudesta. Nykyaikana auktoriteetit voivat muuttaa todellisuutta katkaisemalla sähköt tai dilttaamalla tiedostot. Tämä koskee myös oppimisblogeja… jotka ovat digitaalisia oppimispäiväkirjoja. Oletko luottanut pelkästään opettajaan? Tai googleen?

kaisa_kirjasto_lukuOpiskelu on ihanaa design-tuoleissa (Yrjo Kukkapuron Karuselli-tuoli. http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-elama/2008/01/20/designtuoli-voi-poikia-huipputuoton/20081834/139)  ja välillä voi katsella kun sade ropisee ruutuihin ja voi rauhassa räpläillä kirjaa. Mukavan näköisiä poikia.


Jätä kommentti

Kansallismuseota 2

Tässä vielä muutamia kuvia Kansallismuseosta:

???????????????????????????????Eet Iston maalaus Hyökkäys, kuvaa Suomineitoa, jolta Venäjän keisarin tunnus kaksipäinen kotka yrittää viedä lakikirjan. Kuva kertoo kuinka viimeinen keisari Nikolai II yritti poistaa Suomen kansan hankkimat lailliset oikeudet.

Helmikuun manifesti vuonna 1899.

Jean Sibelius: Finlandia.

???????????????????????????????

Historia on paljon muutakin kuin politiikkaa. Lasten synnyttäminen, eläinten ja lasten hoitaminen ovat olleet naisten töitä, mutta naiset ovat miesten rinnalla osallistuneet myös raskaampiin töihin. Lapsia syntyi joka vuosi, vastasyntyneiden ja alle 2-vuotiaiden kuolleisuus oli Suomessa yleistä 1930-luvun lopulle saakka. Vasta 1960-luvulta alkaen syntyvyyden säännöstely on alkanut yleistyä.  Suomi oli siis vain muuataman kymmenen vuotta sitten vielä alikehittynyt maa.

Suomalaiset naiset saivat äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden vuonna 1906.  Naiset ovat osallistuneet elinkeonoelämään myös yrittäjinä ja itsellisinä. Oppineista naisista on tehty mielenkiintoinen kirja: Marjo T. Nurmisen Tiedon tyttäret, joka sai Tieto Finlandia-palkinnon vuonna 20098. http://www.wsoy.fi/kirjat/-/product/no/9789510318249

 

???????????????????????????????Lapset osallistuivat työntekoon pienestä pitäen. Suomessa lapsille järjestettiin kouluopetusta 1800-luvun puolivälistä alkaen. Aikaisemmin pappilat olivat vastanneet kansan lukutaidosta ja Katekismuksen opettamisesta. Kinkereillä lukutaito kuulusteltiin. Kodittomat ja orvot lapset joutuivat kuntien huutolaisiksi. Lapset annettiin taloihin hoidettavaksi ja halvimmalla lapsen huoliva sai hänet pitää.

???????????????????????????????Vuodesta 1898 perustettiin lisää kouluja ja kaikilla oli teoriassa mahdollisuus osallistua opetukseen, mutta usein maaseudulla se eiollut mahdollista. Miksi? Tyttöjen voimistelupuku on 1940-luvulta.

???????????????????????????????

Hypätään sota-aikojen yli ja 1960-luvulle. Kuplavolkkari on saksalaisten kehittämä kansanauto, johon tavallisella perheelläkin saattoi olla varaa. Volkkarilla on 1960-luvulla Suomessa tehty monia matkoja maaseudulla ja kaupungeissa. Myös neuvostovalmisteiset autot  Volga ja Moskvitsh olivat yleisiä. Suosituimpia automatkailureittejä olivat Lapin ja Pohjois-Norjan seudut. Yleensä perheet yöpyivät teltoissa ja söivät omia eväitään ja keittelivät spriikeittimellä perunoita. Kaupungissa asuvat perheet lomailivat sukulaisten luona maatiloilla ja osallistuivat tilan  töihin. Tätä ajanjaksoa mukaillen kehitetään Suomen maaseutumatkailu-teemoja.

???????????????????????????????


Jätä kommentti

Hietaniemi- Sibelius – Stadion

Vanhaa_hautausmaataHietaniemen hautausmaa on Suomen merkittävimpiä hautuumaita, koska sinne on haudattu Suomen historian merkkihenkilöitä sekä politiikan, sotahistorian että kulttuurin ja elinkeinoelämän aloilta.aaltohautaAlvar Aalto on jättänyt monia muistomerkkejä elämästään: Mitä Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia muistat?

ramsayhautaKuvanveistäjä Laila Pullisen puoliso Magnus Ramsayn hauta.

kekkonenhautaUrho Kekkosen hauta. Kekkonen on Suomen historian tärkeimpiä henkilöitä, pitkäaikainen poliitikko ja pitkäaikaisin presidentti. Hän oli virassaan 25 vuotta. Häen suurimpia saavutuksiaan kansainvälisessä politiikassa oli ETYK- kokous Helsingissä Finlandiatalossa vuonna 1975.  Silloin Helsingissä nähtiin kaikki maailman tärkeimmät johtajat. Täältä lisätietoa: http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/etyk_kekkosen_uran_huipentuma_2230.html#media=2238

opiskelijatmannhaudVirallinen Helmi liiketalousopiston matkailuopiskelijadelegaatio Marsalkka Mannerheimin haudalla 6.11.2013 Helsingin Hietaniemen hautausmaalla.

eurauhanpal.. joku oli käynyt jättämässä upseeriopiskelijoiden seppeleen päälle pinssin kokoisen kommentin, EU:n rauhanpalkintomerkin.

Sitten lähdimme Sibeliuspuistoon, mutta koska jotkut olivat jäässä ja kaikki halusivat kahvia tai käydä vessassa ( aivan kuten asiakkaatkin haluavat) pidimme mukavan breikin töölöläisessä kauppa-kioski-kahviossa:

storessa1Tiia suunnittelee opastusta.

sibeliuspuisto_puuSibeliuspuiston puu laulaa syyslaulua

sibeliuspuisto_opis2

Kaikki kuuntelevat kiinnostuneina

sibeliuspuisto_opis                                                                                                                 ja oppivaisinaannasofia_ ja tarkkaavaisina

annina1 Anniinan opastusharjoittelua.

Kuulemme myös Sibeliuksen Karelia-sarjasta hienon Alla marcia-osan, jonka hän sävelsi Kolin ja Karjalan maisemien innoittamana. Kolin me näimme Eero Järnefeltin maalaamana Rautatieaseman Eliel-ravintolan seinällä. Järnefelt oli Sibeliuksen vaimon Ainon veli ja he olivat yhtä matkaa Kolilla. Tästä voit kuunnella miltä siellä tuntui ja kuullosti 1900-luvun alussa: http://www.youtube.com/watch?v=AIois3Gaegk Sibeliuspuistosta menimme Olympiastadionille:

stadion

stadion_viipale Stadionin tornista näkyy vaikka mitä, esimerkiksi tornin juurella on hieno viipale istutuksia.

stadion_ops